| Virallinen Nimi | Emmet MIX | Kutsumanimi | Epe, Eppu |
| Rotu, skp | shetlanninponi, ori | Rekisterinumero | VH-53723 |
| Syntymäaika | 17.12.2008, ikääntyminen | Omistaja | zane |
| Säkäkorkeus | 100cm | Kasvattaja | zane, MIX 13 |
| Painotuslaji | koulupainotus | Koulutustaso | helppo b |
Lumisena ja kauniina joulukuisena aamuna syntyi uusi lupaus Mixture thirteenin tallille: shetlanninponiori Emmet MIX oli tullut maailmaan. Iloinen ja Utelias Emmet katseli maailmaa innokkaasti nappisilmillään. Ori oli kuitenkin pettymyksekseni tylsän harmaa, siitä kun olisin toivonut jotakin kaunista väriä. Emmet sai heti lempinimen Epe. Heti aluksi Epen oli tarkoitus lähteä myyntiin, sillä itselläni oli talli täynnä. Pikkuorin rakenne oli kuitenkin niin upea ja luonne mahtava, että se jäikin itselleni, vaikka tiukkaa teki, että kaikki hevoset saatiin ängettyä sisälle talliin. Emmet näytti heti, että siitä tulisi vielä jotain suurta ja mahtavaa. Poika valmentautuikin ja kilpaili omistuksessani, menestyen hyvin ja sijoittuen useasti. Vuosien aikana ponin väri vaaleni harmaasta kauniin kimoksi ja olin erittäin tyytyväinen.
Alkukeväästä orin elämässä kääntyi uusi sivu, sillä loukkaannuin pahasti ratsastusonnettomuudessa, eikä minulla ollut enää juurikaan toiveita pitää montaa hevosta tallissani. Niimpä suuri osa tähdistäni lähtikin takaisin kasvattajille tai myyntiin, Epe mukaan lukien. 5-vuotias lupaava poni kiinnosti monia ja Epestä jätettiinkin monta tarjousta ja rahaakin tarjottiin hyvin. Epe matkasikin erään lupaavan nuoren tytön mukana pois kotoa. Siitä hetkestä asti olen katunut Epen myymistä. No, sain kuitenkin Epen kuulumisia uudelta omistajalta usein ja Epe pärjäsikin hyvin kisoissa uuden omistajan kanssa. Olin ylpeä omasta kasvatistani. Pikkuhiljaa kuulumisia alkoi tulla yhä harvemmin ja harvemmin ja niissä kerrottiin ponin alkaneen sairastella. Kisatulokset huononivat aivan huomattavasti ja näyttelyissä poni ei sitten enään kiertänytkään. Itselläni alkoi kuntoutusjakso, joten olin pitkään poissa oikeasta elämästä.
Selvisin kuntoutuksesta ja olin nyt taas täysin terve. Soittelin Epen omistajalle ja kyselin ponin kuulumisia. Järkytyksekseni sain kuulla, että ori oli myyty uudelle omistajalle. Sain uuden numeron josta voisi tiedustella ponin kuulumisia. Soitinkin heti sinne ja he kertoivat Epen tosiaan olevan omistuksessaan. Tein Epestä tarjouksen ja toivoin, että saisin nyt oman kullannnuppuni takaisin. Yritykseksi kuitenkin jäi, sillä he eivät olleet halukkaita myymään hyvin pärjännyttä ja hyvärakenteista ponia. Meille kotiin matkasi nyt monia uusia lupauksia, joten Epe hieman jäi kun itselläni oli kädet täynnä töitä uusien varsojen koulutuksen ja kisattavien kisauksen kanssa. Epen 7-vuotis -syksynä päätin koittaa uudestaan saada Epeä takaisin kotiin. Sain taas kuulla, että Epe on myyty. Ja edelleen soitin uudelle omistajalle, josta kerrottiin ponin lähteneen ulkomaille valmennukseen ja palaavan vasta parin kuukauden päästä. Vaivuin jo melkein epätoivoon. Eipä kai auttanut siinä tilanteessa muu kuin odotella, että poni palaa takaisin samaan maahan edes. Alkutalvesta 7-vuotias Epe sitten palasi valmennuksestaan, mutta ei, vieläkään Epeä ei myyty.
Keskitalvella, tammikuun alussa, totesin että oli aivan mahtavan kaunis päivä viettää syntymäpäiviäni. Puin vaatteet ylleni ja lähdin tekemään aamutallia. Aurinko paistoi, hanki ja hevosen hirnunta kaikui tyhjällä tallipihalla. Olin onnessani, paitsi että.... hetkinen! eikös kaikkien hevosten pitäisi olla tähän aikaan vielä sisällä? tuumin. Katselin ympärilleni. Näkyi vain vaaleaa hankea. Pyörähdin ympäri. Ei mitään tavallisesta poikkeavaa sielläkään suunnassa. Ja sitten, katsoessani viereiseen tarhaan, sen toisesta päästä laukkasi vaalea poni iloisesti hirnuen ja höristen iso rusetti päässä luokseni. Katsoin ponia ja kun se tuli aina vain lähemmäs ja lähemmäs niin aloin olla asiasta varma. Epe oli tullut takaisin kotiin. Menin tarhaan sisälle ja siinä samassa pikkuori pelmahti viereeni. Rapsutin, silitin ja hellin sitä. Upotin pääni sen vaaleaan ja paksuun talvikarvaan. Rusettiin oli kiinnitetty kortti, jossa luki "Onnea zane!". Eipä ollut vaikea arvata keneltä tämä lahja oli. Vain tallihenkilökuntani tiesi, että olin kaivannut pikku-Epeä takaisin siitä asti kun se lähti myyntiin. Mutta olipa poni päässyt huonoon kuntoon. Sillä ei ollut lainkaan lihaksia ja se oli muutenkin riutuneen näköinen. Aivan uusi ja kiiltävä nahkariimukin oli täysin arvottoman näköinen sen päässä. En voinut uskoa, että rakas ja upea Epeni oli siinä kunnossa. Otin Epeä riimusta kiinni ja päätin viedä sen sisälle talliin. Poni pisti kovin vastaan, joten ihmettelin suuresti, sillä Epe ei ollut koskaan ennen kieltäytynyt tarhasta lähdöstä. Otin varoiksi riimunnarun, jonka avulla koitin houkutella Epeä sisälle. Ei se suostunut tulemaan. Arvasin heti, että sitä oli kohdeltu huonosti. Onneksi taskussani sattui olemaan muutama namipala ja välipala -omenani. Niillä sain houkuteltua Epen talliin. Heti kun tallin ovi meni sen takana kiinni se sekosi aivan täysin ja talutin sen vain ensimmäiseen karsinaan. Sinne se sai ruokaa ja rauhoittuikin siinä samalla. Mietin tallihenkilökuntani kanssa, että miten poika oli edes päässyt tuollaiseen kuntoon. Tästä projektista tulisi vaikea, mutta päätin, että voittaisin Epen luottamuksen vielä puolelleni, eikä poika lähtisi enään koskaan luotani.
nykyään... Epe on taas paljon luottavaisempi kaikkia ihmisiä kohtaan, erityisesti tuttuihin se pystyy jo luottamaan ja siitä voi jo tunnistaa saman ponin kuin se silloin oli lähtiessään myyntiin. Epen luonne on muuttunut paljon iloisemmaksi ja paremmaksi. Pahat tavat ovat karsiutuneet pois ja tilalle on tullut paljon hyvää. Epe on nyt myös erittäin hyvässä kunnossa rakenteellisesti. Sillä on paljon lihasta ja se osaa liikkua ratsastettaessa hyvin harmoonisesti ja tahdikkaasti. Nykyään myös Mixture thirteen on lopettanut, mutta Epe on silti vielä minulla.
Yleisesti katsottaessa Emmet MIX eli Emmet, Epe, Eppu, Hani, Raxu, tai minkä siitä ikinä saakaan väännettyä oman mielikuvituksen mukaan, on melko asiallisesti käyttäytyvä, mutta kuitenkin ponimaisen veikeä ja orimainen tapaus. Epe osaa käyttäytyä ihailtavalla tavalla asiallisesti melkein aina kun niin toivoo, mutta välillä ponin riehakkuus saa voiton, eikä siitä oria voi moittia: eihän kukaan jaksa AINA olla täydellisen ihana ja helppo. Epe osaa lukea ihailtavalla tavalla hoitajan mielialaa ja jaksaa aina yllättää iloisuudellaan, jos itsellä sattuu olemaan vaikka huono päivä. Ainoastaan hyvin harvoin tämän ponin valtaa känkkäränkkä ja Epen tapauksessa pahantuulisuudenkin saa kaikkoamaan, kun tekee sen kanssa jotakin kivaa ja viettää aikaa. Epelle nousee joskus menestys hattuun ja aina joskus se on kovinkin orimainen ja pöyhkeä tapaus, joka katsoo muita alaspäin. Se saattaa kuitenkin toisinaan olla hieman hankalaa, jos Epen tarhakavereina on paljonkin isompia hevosia tai hoitaja näyttää muuten pikkupojalle, että Epellä ei juurikaan ole sanavaltaa asioissa. Epe on onnea ja iloisuutta rakastava ori, joka on yllättäväkin helppo oriksi.
Hoidettaessa Epe on aika itserakas ja vaativa. Sille ei kelpaa pikainen harjaus, vaan hoitajan on harjattava poika oikein antaumuksella ja todella huolellisesti. Mikäli harjaus on Epen mielestä huolimaton, tekee se mielipiteensä hyvin selväksi alkamalla pistää kapuloita rattaisiin aivan missä asiassa vaan ja näyttämällä hyvinkin turhautunutta naamaa. Epe rakastaa myös kumisualla hieromista ja siksi kumisuka -hierontaa kiinalaiseen tapaan ja Epen makuun on harrastettava melko usein. Mitäpä omistaja ei tekisi rakkaan kullannuppunsa onnellisuuden eteen... Kaviot poika osaa nostaa harvinaisen kiltisti ja pitää ne myös ylhäällä oikein mainiosti. Kavioiden hienosti nostamisen jälkeen Epe on oikein tyytyväinen itseensä ja vaatiikin kiitokseksi rapsuttamista ja hellimistä. Letin teko on Epen kanssa työskenteleville erittäin tärkeä taito, sillä poika on oikein tarkka harjastaan ja Epen mielestä harjan tulisi aina olla takuton ja puhdas. Siksi onkin kätevämpää laittaa Epelle letti tarhaan vähänkään huonolla säällä ja helpottaahan letti ratsastajaakin, kun ei ole kädet koko ajan jouhissa sekaisin. Suojat ja pintelit pojalle saa helposti. Se ei turhia jalkojaan nostele hoitotilanteessa. Satula orille pitää laittaa kuitenkin todella hellävaroen, ettei pojan atleettisen mahtava selkä vain pääse kärsimään. Sitten kun satula on paikoillaan, niin ei enää siinä asiassa ilmene ongelmia ja satulavyön saa kiristettyä helposti, ilman että Epe alkaa väittää vastaan tai pullistella. Kuolaimet Epe ottaa nykyään hyvin suuhunsa, vaikka takaisin minulle entiseltä omistajalta tullessaan, hieman kammoksuikin kuolaimia. Sitä on mahdollisesti ratsastettu entisillä omistajilla kovalla kädellä, vaikka se suustaan onkin niin herkkä.
Talutettaessa ori on usein melko energinen pakkaus, joka tutkii mielellään ympäristöään ja on aivan täpinöissään uusista ja normaalista poikkeavista asioista. Epe on kuitenkin siitä hauska, että vaikka se alkaa hieman innostumaan, niin se pysyy kuitenkin aika hyvin lapasessa, eikä sen suuremmin lähde tammojenkaan perään hirnumaan. Tytöille pitää tietysti aina vähän esittää, mutta Epellä se jääkin siihen hörisemiseen ja pieneen steppailuun. Talliin Epellä on aina kiire, sillä se tietää, että sieltä saa useimmiten ruokaa ja joku voisi vaikka hieman harjailla ja rapsutella siinä samalla. Mikäli Epen taluttaja kuitenkin hermoilee, niin saattaa hermostuneisuus tarttua poikaankin, jolloin siitä tulee hieman holtiton ja sille saattaa tulla kummallisia päähänpistoja, koska se ei voi tietää voiko taluttajaan ja taluttajan suuntavaistoon luottaa juurikaan yhtään. Epe tykkää kävellä melko reippaasti ja tahdikkaasti, eikä sitä turhia kannata jäädä jarrutelemaankaan.
Ratsastettaessa poika on hyvin innokas ja helposti oppiva. Siksi onkin tärkeää tehdä kaikki oikein, eikä virheitä saa toistaa monesti ettei Epe opi niistä huonoille tavoille. Jos Epe pääsee usein luistamaan samasta jutusta, niin jonkun ajan kuluttua se voi olla erittäin vaikea saada enää tekemään sitä kunnolla. Esimerkiksi jos Epen päästää volteilla oikomaan ja luistamaan pohkeiden välistä, niin se tekee helposti volteista soikioita ja menee aivan holtittomasti. Toisinaan Epe on siis hiukan laiska ja yrittää päästä kaikesta helpolla, mutta Epen voisi kyllä huoletta luokitella iloiseksi, sillä ponin into tehdä kaikkea on aivan ihailtava. Ori on hyvin reipas, jos ratsastaja malttaa jo alkukäynneillä ja lämmitellessä herätellä Epen oikein kunnolla. Silloin se on myös hyvin kuuliainen ja herkkä kaikille avuille. Ori on aivan erityisen herkkä suustaan, joten se vaatii erittäin pehmeäkätisen ratsastajan.
Kouluratsastus on Epen suosikkilaji. Ori tykkää koittaa aluksi kiemurrella ratsastajan avuilta pois, mutta kun huomaa, ettei se onnistu, niin tyytyy tekemään kaiken tyylillä ja taidolla, eli Epestä puhuttaessa todella hienosti. Epe liikkuu kaikissa askellajeissa hyvin eteenpäin ja tahdikkaasti. Kun ratsastaja on ottanut Epen kuulolle, tekee se kiltisti ja vain pienillä suuntaa näyttävillä avuilla kaiken siirtymisistä pohkeenväistöön ja tukka hulmuten ja iloinen ilme päällä. Ravissa poika tuppaa joskus hieman sipsuttamaan, joten sitä pitää usein työstää aluksi hieman. Epen tyyliin ei kuulu heitellä pukkeja tai alkaa muuten vikuroida.
Esteillä poika kuumuu hiukan jo maapuomeista ja ratsastaja saakin olla rohkea ja hieman rämäpäinen myös, ettei Epen kyyti ala hirvittää. Orin meno saa joskus leuan loksahtamaan auki, joskus siksi kun Epe hyppää niin taidokkaasti, joskus kauhusta. Ori nostaa luonnostaan hyvin jalat esteellä ja hyppää pyöreästi, joten sitä ei kamalasti tarvitse ottaa esteellä kiinni. Vähän tietyti ettei se juokse esteen läpi. Ori tykkää mennä kovaa, eikä sitä Epeltä pitäisi kieltää, koska poika kuuntelee kuitenkin koko ajan niin hyvin pienimpiäkin apuja.
Ajettaessa ori vaatii hieman taitavampaa kuskia, sillä on huomannut että kun kukaan ei ole selässä voi hiukan luistaa tekemisestä ja tehdä enemmän oman pään mukaan. Kärryjen edessä Epe on huomattavasti laiskempi, mutta hyvällä herättelyllä sen saa hieman heräämään horroksestaan ja jos sillä pääsee päästelemään hieman laukkaa pienen alkuverkan jälkeen, niin se herää ihan hyvin ja saa samalla päästellä ylimääräiset höyryt ulos. Jos sille jää ylimääräistä energiaa kun aletaan treenaamaan, niin silloin se heittää helposti ranttaliksi ja on muutenkin niin vaikea kuin pieni poni vaan voi olla.
Kisamatkoilla ja -paikoilla Epe osaa käyttäytyä todella hyvin. Se ei juurikaan huutele tammojen perään ja on jo aivan tottunut hyvin usein trailerissa matkaamiseen ja sinne kiipustamiseen, joten se sujuu myös täysin ongelmitta. Ori tykkää matkata yksin, mutta ei se siitä meteliä nosta, vaikka joku kaverikin matkaisi samalla kyydillä. Lastaussiltaa laskeutuessaan Epe saattaa taas vaihteeksi olla hieman täpinöissään ja hirnahtelee ja steppaa hetken, mutta rauhoittuu kyllä melkein heti. Näyttelypaikoilla Epe on jo tottunut ämmävaltaan ja koska Epe tietää miksi hänet on sinne paikalle rahdattu, niin keskittyy olemaan kauniina ja edustavana koko ajan. Ori poseeraa mielellään yleisölle. Kehässä se on kuin kotonaan. Se asettuu seisomaan oikein, jotta tuomari voisi sen arvostella ja kun tulee askellajien esittämisen aika, niin se kulkee rennosti mutta hyvillä ja pitkillä askeleilla. Kun Epe viedään kisapaikoille, niin siellä se on yleensä hieman enemmän ajasta söhlönä, sillä se ei jaksa keskittyä kauniina olemiseen, koska varusteet littaa sen egoa niin paljon.
Tarhaillessa Epe viihtyy muidenkin hevosten kanssa, mutta joskus pojalla nousee menestys vähän hattuun ja sen pitää egoilla muille. Yleensä sitä tapahtuu melkein joka päivä tarhaillessa, joten huolissaan ei kannata olla. Jos tarhassa on kavereina vähänkään isompia hevosia niin ne laittavat Epen kyllä helposti ja melko nopeasti takaisin ruotuun, mutta jos ori on tarhassa muiden pikkuponien kanssa, niin ei ole kovin vaikeaa veikata kuka on tarhan kingi. Epe valitsee tietysti aina ensimmäisenä sen isoimman heinäkasan ja muut eivät saa tulla lähellekään. Paitsi tietysti jos tarjolla olisi vähän rapsutuksia, vaikka.
Kengityksessä ori käyttäytyy hyvin ja saa paljon kiitosta siitä. Mitäpä Epe ei tekisi kiitoksen eteen. Kenkien kiinni naulaaminen kuulostaa Epestä aika epäilyttävältä ja epämiellyttävältäkin, joten se alkaa useimmiten luimia, mutta koska tietää saavansa uudet hienot kengät alleen, niin ei sen suurempia protestoi. Eläinlääkärillä poika on myös hyvätapainen, vaikkakin hieman pelkää neuloja.
| i. |
Elvis RAM
menestynyt KRJ |
ii. | Captive FFS
Ch, YLA2 |
iii. | Danonine High Light |
| iie. | Santine SWE | ||||
| ie. | Viehättävän Kuningatar
Ch, YLA3, KTK-III |
iei. | Riidanhaastaja | ||
| iee. | Metsän Keijukainen | ||||
| e. |
Vaapukan Ellie
menestynyt KRJ |
ei. | Nallen Veeti
(VIR MVA Ch) |
eii. | Napoleoni |
| eie. | Vinvella | ||||
| ee. | Elena SM
YLA2 |
eei. | My Best Buddy | ||
| eee. | Gretel |
saavutukset merkitty vain toiseen polveen asti!
Emmet omistaa mukavan tasan kolmepolvisen sukutaulun
sukuselvitys
|
28.02.2009 KRJ-CUP kutsu - Helppo C - 17/482 17.01.2009 KRJ kutsu - Helppo B - 06/80 20.01.2009 KRJ kutsu - Helppo B - 03/80 22.01.2009 KRJ kutsu - Helppo B - 03/80 24.01.2009 KRJ kutsu - Helppo B - 02/80 25.01.2009 KRJ kutsu - Helppo C - 06/80 29.01.2009 KRJ kutsu - Helppo B - 04/80 06.02.2009 KRJ kutsu - Helppo C - 01/30 09.02.2009 KRJ kutsu - Helppo B - 01/80 10.02.2009 KRJ kutsu - Helppo C - 04/60 10.02.2009 KRJ kutsu - Helppo B - 01/60 11.02.2009 KRJ kutsu - Helppo B - 01/60 11.02.2009 KRJ kutsu - Helppo B - 07/80 11.02.2009 KRJ kutsu - Helppo C - 01/50 11.02.2009 KRJ kutsu - Helppo B - 03/50 12.02.2009 KRJ kutsu - Helppo B - 07/60 13.02.2009 KRJ kutsu - Helppo C - 05/60 14.02.2009 KRJ kutsu - Helppo B - 04/40 14.02.2009 KRJ kutsu - Helppo B - 06/60 15.02.2009 KRJ kutsu - Helppo C - 04/40 15.02.2009 KRJ kutsu - Helppo C - 05/60 |
17.02.2009 KRJ kutsu - Helppo C - 06/40 17.02.2009 KRJ kutsu - Helppo B - 03/80 18.02.2009 KRJ kutsu - Helppo C - 05/40 18.02.2009 KRJ kutsu - Helppo B - 06/80 20.02.2009 KRJ kutsu - Helppo C - 07/51 21.02.2009 KRJ kutsu - Helppo C - 07/51 22.02.2009 KRJ kutsu - Helppo C - 07/51 23.02.2009 KRJ kutsu - Helppo C - 07/51 02.03.2009 KRJ kutsu - Helppo B - 06/40 17.03.2009 KRJ kutsu - Helppo B - 04/60 23.03.2009 KRJ kutsu - Helppo B - 07/60 24.03.2009 KRJ kutsu - Helppo B - 07/60 31.03.2009 KRJ kutsu - KN Special - 03/100 11.04.2009 KRJ kutsu - Helppo B - 06/50 13.04.2009 KRJ kutsu - Helppo C - 01/50 14.04.2009 KRJ kutsu - Helppo B - 07/50 14.04.2009 KRJ kutsu - Helppo B - 02/100 16.04.2009 KRJ kutsu - Helppo C - 07/50 16.04.2009 KRJ kutsu - Helppo C - 04/100 23.04.2009 KRJ kutsu - Helppo B - 07/50 24.04.2009 KRJ kutsu - Helppo B - 05/50 |
Tarhaan
-5 astetta: ei loimea
-10 astetta: fleeceloimi
-15 astetta: talviloimi
>-20 astetta: fleeceloimi + talviloimi
sateella: räntäsateeseen/kovaan vesisateeseen sadeloimi, muuten ei loimea
4x suojat jalkoihin
harja letille jos vähänkään huono keli!
riimu pois tarhaillessa
Kengitys: 4-6 viikon välein. Kavioita puhdistaessa, tarkista kenkien kunto, väh. 1 päivässä. Talveksi hokit.
Madotus: 4 kertaa vuodessa
Ratsastukseen
Kouluratsastus
ponisatula + kouluhuopa + resorivyö
nahkasuitset aachen turpahihnalla + kangasohjat stoppareilla + kolmipalakuolain
kaikkiin jalkoihin: pintelipatjat + puuvillapintelit
Esteratsastus
ponisatula + tikattu estehuopa + resorivyö
suitset aachen turpahihnalla + kangasohjat stoppareilla + kolmipalakuolain
kaikkiin jalkoihin: pintelipatjat + puuvillapintelit
Ratsastuksen jälkeen
kävelytys 10min
jalkojen kylmäys 10min + talliloimi
Ulkoasun 2008 Ram. , tekstit zane, kuvat zane
Kyseessä on virtuaalihevonen, joka ei liity kuvien hevoseen mitenkään