Perustiedot
Jälkeläiset
01 04.11.2009 t. Bittle Powder MIX (Doom N' Gloom PB) om. zane
02 25.11.2009 o. Werrar MIX (Dexter PIC) om. Sakkura
Luonne
Weybridgen kasvatti Weybridge's Second Puffer näin tuttujen kesken Pulla on hyvin kärsimätön ja diivamainen tamma. Se osaa olla
kaikissa tilanteissa hankala , eikä tätä tammaa voikkaan ihan noin vain käsitellä. Melko kipakalta emältä peritty luonne ei ehkäpä ole tämän tamman
parhaita puolia, mutta tuo sopivan haasteen, ellei sitten joskus vähän liikaakin haastetta. Selästä käsin neiti osaa asiansa todella hyvin, mutta maasta
käsitellessä voi välillä tuntua, että Pulla pyörittää ketä tahansa ihan miten vain. Nuorena varsana tamma oli hyvin hyvin vaikea käsitellä ja omasi myös
hyvin orimaisia ja ronskeja tapoja. Se kokeili usein hoitajan kärsivällisyyttä ja teki kaikki asiat vaikeimman kautta. Sen kanssa joutui tappelemaan melkeinpä
joka päivä, että saisi helpotkin asiat hoidettua, tamma kun haaveili vielä silloin villihevosen urasta. Iän myötä orimaiset tavat ovat muuttuneet diivailuksi,
tiedä sitten kumpi näistä vaihtoehdoista on pahempi.
Hoitaessa Pulla on melko kärsimätön, eikä oikein jaksaisi seistä paikoillaan. Se ei sen kummemmin välitä normaalista harjauksesta kuin kumisualla
hieronnastakaan, mutta sietää harjauksen vain sen takia, että se lisää ehdottomasti karvan kiiltoa, eheyttää verenkiertoa ja estää ryppyjen syntymisen.
Mitään sen kummempia voiteita siihen ei sitten tarvitakkaan. Kavioiden kanssa tamma osaa olla todella pirullinen. Se nostaa kaviot puhdistettaviksi vain
jos itse niin haluaa. Usein se kuitenkin tekee niin hoitajan mieliksi, sillä on huomannut, että hoitotilanteesta selviää paljon nopeammin kun tekee toiminnan
hoitajalle hieman helpommaksi. Känkkäränkkänä ollessaan Pulla painaa kaviot vasten lattiaa heti kun pyydät sitä nostamaan kaviota. Kärsivällisyydellä ja
pienellä määrällä voimaa voi kaviot kuitenkin saada puhdistettua. Kun kavion on saanut lattiasta nousemaan, niin kaiken pitäisi sujua hyvin. Pintelit ja
suojat tammalle saa helposti. Satulan nähdessään neiti alkaa tuhahdella kärsimättömästi ja odottaa jo tylsästä seisoskelusta pois pääsemistä. Jos kuitenkin
erehdyt laittamaan satulan vähänkään liian äkillisesti tamman selkään, hyppää se noin puoli metriä lattiasta ilmaan ja kääntää korvansa uhkaavasti luimuun.
Satula pitää laskea Pullan selkään todella hellävaraisesti, muutenhan neidiltä voi siinä kaikessa tohinassa taittua vaikka kiiltävä karvapeite huonosti satulan
alle tai pahassa tilanteessa katketa selkä. Kun satula on saatu selkään ja vyö pitäisi kiristää, niin neiti pullistaa mahansa äärimmäisen täyteen. Pienellä lepertelyllä
ja rapsuttelulla sen saa kuitenkin rentoutumaan ja päästämään ilmat pihalle, jolloin on oikea hetki kiristää satulavyötä muutaman reiän verran. Kuolaimet Pulla
ottaa kiltisti suuhunsa, eikä ala siinä tilanteessa juuri koskaan pelleilemään.
Taluttaessa Pulla on melko orimainen olento. Se korskahtelee oudosti ja olenpa sen joskus kuullut röhkivänkin, voin vaikka vannoa etten huijaa.
Nuorena tyttönä se oli aivan mahdoton rynnimään niin, että taluttaja sai vain hädin tuskin riiputtua riimunnarussa mukana. Tekipä joskus mieleni laittaa sille
orikuolainkin, josko se sitten olisi helpompi taluttaa. Ei kuitenkaan tullut kokeiltua. Kasvettuaan varsavuosista ulos se on jo hieman rauhoittunut ja ryntäilee
vain silloin tällöin. Suurin ongelma tammaa taluttaessa on se, että se pelästyy aivan olemattomia asioita ja siksi taluttajan pitääkin olla koko ajan hereillä,
sillä läheisestä puskasta voi vaikka hypätä jellona, jolloin on syytä ottaa jalat alle. Montaa hevosta kerralla talutettaessa Pulla osaa kuitenkin käyttäytyä melko
hyvin, eikä silloin ilmene juurikaan mitään ongelmia, joten jos mahdollista niin sitä kannattaa taluttaa tarhaan ja talliin muutaman hevosen ryhmässä.
Ratsastettaessa Pulla on tavallaan kamalan vaikea ja hankala, mutta silti niin taitava ja ihana ettet voi olla odottamatta jokaista ratsastuskertaa tämän
neidin kanssa. Selkään pitää nousta niin hellävaraisesti kuin mitenkään mahdollista. Jalka ei missään nimessä saa tökätä tammaa kylkeen, muuten se saa jonkun
sortin Pulla-kohtauksen ja lähtee villisti takapäätään viskellen hurjistuneeseen laukkaan ratsastajan roikkuessa puoliksi kyydissä ja lopulta tipahtaen. Sama reaktio
tapahtuu mikäli tömähdät satulaan kovin, mutta silloin Pullan pitää ensin varmistua ettei selkä mennyt säpäleiksi tuonmoisen tonnikeijun istahdettua selkään. Alkukäynneistä
lähtien neiti on valpas ja mikäli lähellä työskentelee muita ratsukoita, vievät ne Pullan huomion kokonaan. Oreille se esittää omaa showtaan, joten olisi parempi
pitää orit pienen välimatkan päässä Pullasta, jotta ne välttyisivät sydänsuruiltaan. Pullan show nimittäin on vain show'ta. Heti kun se saa orin kiinnostumaan niin
neiti esittää vaikeasti tavoiteltavaa ja hankalaa, eikä se ainakaan helpota ratsastusta. Kun ohjia aletaan keräillä ja valmistautua työskentelyyn, niin Pullan huomio
palautuu selässä olijaan ja se alkaa jopa kuumeisesti pienen pääkoppansa sisällä miettiä mitähän nyt pitäisi tehdä. Ratsastajan pitää olla riittävän määrätietoinen ja
taitava selkeillä avuilla varustettuna. Liian johtaja -tyyppi ei kuitenkaan saa olla, sillä silloin ratsastus menee tappeluksi, koska Pulla ei aio alistua täysin tossun alle.
Siitä on hyvä lähteä, että on piirun verran Pullan egoa korkeammalla, mutta ei kuitenkaan leiju aivan pilvissä. Silloin yhteistyö toimii kuin ajatus ja ratsastuksen saa
näyttämään taiteelta. Ei sillä, miltä muultakaan tuo voisi näyttää, kun herkkä taiteilijasielu antaa kaikkensa. Jos ratsastaja on liian epävarma tai puolestaan aivan liian
määrätietoinen, niin tämä neiti ei suostu tekemään mitään kunnolla vaan tyytyy jolkottelemaan kaula pitkänä peräänannosta ja muodosta tietämättä mitään. Heti
kun tamman taidot saa esille, voi huomata sen olevan uskomattoman taitava kouluratsu, joka taipuu jos jonkinlaiseen muotoon ja josta löytyy vaikka mitä eri
asetuksia. Pulla liikkuu päätä huimaavalla tavalla. Se liikkuu rytmikkäästi ja lennokkaasti, mutta täysin hallinnassa, eikä koohota kenttää ympäri pää viidentenä jalkana.
Esteillä neiti onkin vähän hankalampi tapaus. Esteet eivät oikein sovellu tälle neidille, sillä niissä voi niin helposti satuttaa hienostuneet koulukinttunsa ja loukkaantua
mieleltään pahasti, ainakin näin on Pullan mielestä. Se kieltääkin useammin kuin laki sallii eikä hypätessään ole kovin varma ja pudottelee usein. Alastuloissa sen pitää
jälleen varoa erityisesti ettei selkään tule pipiä tai otsatukka pölähdä silmille tai mene muuten huonosti.
Hevosautoon käveleminen on Pullan mielestä tyylikästä, joten sen asian kanssa ei ilmene ongelmia. Pullan mielestä on hienoa kiertää maailmaa ja se on nähnyt,
että monet maailmantähdetkin tekevät niin, joten neiti on fiksuna tyttönä ottanut hieman oppia. Matkan ajan Pulla on yleensä hissukseen ja miettii sievän päänkuorensa
sisällä sievillä pikku aivoillaan maailman menoa. Jos mahdollista niin Pulla varaa itselleen aina ikkunallisen paikan, jotta voi tarpeen tullen ja tekemisenpuutteessaan katsella
kauniita maisemia. Pulla matkaa sata kertaa mieluummin isossa hevosautossa kavereiden kanssa kuin pikkuruisessa ja köyhännäköisessä kuljetuskopissa. Traileriin sisälle meno
saattaakin joskus olla haaste, mutta onneksi Pullan voi helposti tehdä tyytyväiseksi kun tuo ison ja komean kuljetusauton esille ja vie sen ennemmin sinne kuin pikkuruiseen
traikkuun. Laskeutuminen kuljetusautosta sujuu myös tyylikkäästi ja jo lastaussillalla neidin pitää ilmoittaa itsestään hyvinkin, joskus jopa turhankin, kovaäänisesti.
Muiden hevosten seurassa Pulla on melko suosittu ja ylimielinen. Se katselee muita alaspäin ja sillä on vain muutama hyvä kaveri. Muut hevoset ovat onneksi sen verran
itsekkäitä, että tajuavat edes esittää tämän neidin kaveria, sillä jos joku laittaa Pullalle poikkiteloin niin siitä nousee iso haloo ja Pulla on heti juoruamassa suurelle tuttavapiirilleen
mitä joku muu on mennyt sanomaan tai tekemään. Hyvien kavereiden kanssa se muodostaakin pahan 'jengin', jossa juoruillaan kaikista pahiten. Tietysti komeimmat orit on
varattu tämän jengin tammoille, eikä muilla tammoilla ole niihin mitää osaa eikä arpaa. Se onkin sitten huono juttu astutustilanteessa, jos Pulla ei ihastu orin ulkonäköön ja karismaan.
Eläinlääkärin tarkastuksessa ja kengityksessä Pulla on ensin nirppanokkainen ja vihaa eläinlääkärin melua ja pauketta kun se naulaa uusia kenkiä kiinni. Pullalle laitetaankin
usein kengityksen ajaksi vanupallot korviin ja korvahuppu päähän, jolloin se rauhoittuu ja jos saa vielä jotain syömistä niin on erittäinkin tyytyväine ja kengityksen pitäisi sujua
kuin tanssi. Eläinlääkärillä neiti nyrpistää nenäänsä kaikelle ja kammoksuukin jokseenkin eläinlääkäriä. Suurin osa on kuitenkin vain filmaamista ja tosipaikan tullen osaa Pullakin olla
täysin fiksusti.
Kilpailuissa Pulla on aluksi todella pörheänä ja valppaana. Se ei malttaisi keskittyä aluksi siihen mitä kisoihin on menty tekemään, vaan huutelee muille hevosille. Ratsastajan
onkin hyvä lähteä lämmittelemään neitiä hyvissä ajoin, jotta se ehtii rentoutumaan ennen rataa. Lämmittely on avainsana kun Pulla on kisapaikalla. Neitiin pitää saada hyvä tuntuma
verkassa, jolloin se toimii radallakin kuin unelma. Mikäli tuntuma ja fiilis jää vain keskinkertaiseksi verkassa, ei ole lupaa odottaa tammalta kovinkaan hyviä sijoituksia.
Sukutaulu ja -tutkimus
|
Itse rakastan Pullan sukua ja se onkin yksi suuri syy miksi ostin Pullan itselleni. Suvustahan se hevonen rakentuu, sillä ilman hyvää sukua on vaikeaa ostaa hyvää
hevosta saatika kisaratsua. Sukuun vaaditaan rakenteeltaan hyviä hevosia sekä lisäksi koulukentillä loistavia yksilöitä, joilta on mahdollista periä mahtavat ominaisuudet
ja kapasiteetti. Lisäksi tarvitaan ripaus onnea, että varsalle periytyy ne ominaisuudet jotka tahdotaan, sekä taitava kasvattaja. Pullalta löytyy tätä kaikkea.
Sukuselvitys on tehty vain kahdesta polvesta, sillä kaikilla suvuttomilla ei ollut sukuselvitystä omasta suvustaan, joten siitä on vähän vaikea kirjoittaa mitään.
Pullan isä Frothblower PB aka Vertti on ruunikko holstein -ori, joka on oikea koulukenttien taituri. Orin koulutustaso on Grand Prix ja se on kisannut tasolla useasti
sijoittuen ja voittaen. Säkäkorkeutta pojalta löytyy 167cm. Orin on kasvattanut Skurvash ja omistaa Erkki Weybridgestä. Luonteeltaan Vertti on mukava ja utelias ori ja
jopa melko helppo oriksi. Näköä tältä pojalta löytyy myös, sillä se on ehtinyt saada jo irtoSERT'in näyttelykehistä. Vertillä on myös hienoja jälkeläisiä, joten ei ole aivan sattumaa,
että Pulla on perinyt isältään näin hienot koululahjat.
Isänisä Dark Arts, kutsumanimeltään Darra on melko rauhallinen, mutta orimaisuutta löytyy silti. Musta holstein -ori on 178 senttimetriä korkea erittäin komea ulkomuodoltaan.
Darra on kuollut 17.6.2009, jolloin se oli 24 -vuotias. Ennen kuolemaansa sen omisti Sonoko D. Evergreystä ja sen on kasvattanut Cathrin Hahn, Saksasta. Komea ori on palkittu
VIR MVA Ch -arvonimellä ja se on niittänyt mainetta myös koulukentillä. Orilla on monia jälkeläisä, joista Vertti on yksi hienoista, mutta toki menestyneitä on myös useampi.
Isänemä Carniwhore on todella hieno siitostamma, joka on ehtinyt elämänsä aikana myös kisata paljon, keräten 54 KRJ -sijoitusta. Sillä on myös monta hienoa jälkeläistä.
Carniksi kutsuttu tamma on tuotu Saksasta Suomeen alkukeväällä 2007. Säkäkorkeutta neidiltä löytyy 164 senttimetriä. Tamma on palkittu KRJ-II ja YLA3 -palkinnoilla. Luonteeltaan
Carni on kärsimätön, mutta hyvin hyvin utelias. Sen omistaa Skurvash ja on kasvattanut Travis Krakrow.
Emä Eight Seconds BA on kimo holstein tamma, joka on luonteeltaan hyvinkin samantyylinen kuin Pulla. Ei siis ole vaikeaa päätellä mistä Pullan omaperäinen luonne on saanut
lähtönsä. 167cm korkea tamma on koulupainotteinen ja sen koulutustaso on Grand Prix, joten aivan turhasta tammasta ei siis ole kyse. Onhan sillä hyvä rakennekkin, mutta tamman
koululahjat ovat erityisen hyvät. Titaksi kutsun tamman on kasvattanut Baked Apple ja omistaa Pullan kasvattaja Erkki Weybridgestä. Titta on ilmeisen hyvä periyttämään hyviä ominaisuuksiaan,
sillä Pullan täysiveli Weybridge's Maidenhead on myös loistanut koulukentillä kirkkaan tähden tavoin, vaikka ikää orilta ei löydy vielä kovinkaan paljoa.
Emänisä Soldat on hieno ja mahtipontinen ori. Se on nykyyän jo kuollut, mutta ennen kuolemaansa se asusti inahin hoivissa. Orille on merkitty vain yksi jälkeläinen, Titta. Valitettavasti
Soltuksi kutsutusta orista ei ole saatavilla tämän enempää tietoa.
Emänemä Eighteen's Santa Dote aka Salli on yleispainotteinen ja napsinut sijoituksia niin este- kuin kouluratsastuksesta sekä sijoittuen muutaman kerran myös maastoeste- ja kenttäratsastuskilpailuissa.
Kouluratsastus oli kuitenkin se Sallin ykköslaji ja tamma oli siinä taitava. Säkäkorkeutta tammalta löytyi 160 senttimetriä ja se on yksi Jessy Sceiderin kasvatteja.
Kisakalenteri
|
||||||
Ulkoasusta kiitos Ram.
Weybridge's Second Puffer on virtuaalihevonen, eikä liity kuvien hevoseen mitenkään!